Bio

Niko Lehtola (s. 1988)  alias Uni on kuvataiteilija ja kokenut katutaiteilija. Hänen tuotantonsa koostuu pääosin muraaleista, joita hän on maalannut Tampereen seudulle mutta myös Argentiinaan, Ecuadoriin, Chileen, Peruun, Espanjaan, Portugaliin ja Saksaan. Lehtola maalaa myös pienempiä teoksia spray- ja akryylimaaleilla erilaisille pohjille, kuten kankaalle ja rullalautoihin. Hän toimii aktiivisesti urbaania katutaidetta edistävässä Spraycancontrol ry:ssä, joka järjestää Tampereella kansainvälistä katutaidetapahtumaa sekä ylläpitää laajaa Hiedanrannan katutaidepuistoa.

Lehtolan tie ammattitaiteilijaksi on kulkenut läpi Indonesian ja Etelä-Amerikan, paikallisten taiteilijoiden kanssa verkostoituen, vuorovaikuttaen ja kokeneilta tekijöiltä oppien. Lehtola matkasi ulkomailla 2010-luvulla useita vuosia. Boliviassa hän viipyi kansanparannustaidoistaan kuulun Kallawaya-kansan luona ja tutustui heimon shamanistisiin perinteisiin sekä kuva-aiheisiin.
Lehtolan taiteessa on omaperäistä kulttuurista imukykyä: vaikutteet saavat näkyä. Katutaiteen perinne, luontoaiheet ja maailman kulttuurien symbolijärjestelmät sekoittuvat toisiinsa. Alkuperäiskansoista inspiroituneet syvätotuudet saavat uusia tulkintoja mutta kunnioittavat inspiraationlähteitään.

Katutaiteen trendeistä hieman poiketen Lehtolan teoksissa näkyy henkinen ulottuvuus. Keskeistä ei ole itsen esittely eikä myöskään poliittinen vaikuttaminen. Lehtolan töissä näkyy visionäärisen taiteen perinne, ja siinä on vaikutteita myös surrealismista ja psykedeelisestä taiteesta.

Lehtolaa kiinnostavat eri puolilla maailmaa toistuvat symbolit. Hänen suosimiaan aiheita ovat esimerkiksi meren aallot, eläinhahmot, astraaliset näyt ja mandalatyyppiset kuviot. Länsimaisessa taiteessa meri mielen liikkeiden ja elämän syklisyyden kuvaajana on paljon käsitelty aihe, mutta Lehtolan käsissä aalto saa uutta syvyyttä siitä, että taiteilija on viettänyt tuhansia tunteja lainelaudalla. Meri merkitsee Lehtolalle nöyrtymistä, läsnäoloa ja eheytymistä. Kun Lehtola ammentaa kuvatraditioista, hän ei varasta eikä omi vaan asettuu osaksi yhteisöä. Teoksista piirtyy oppirakennelma, joka tuntuu todistavan, että olemme kaikki yhtä.

Lehtolan maalauksissa näkyy hänen lapsuuden ja nuoruuden aikainen rakkautensa piirtämiseen ja sarjakuviin. Maalaukset ovat graafisen tarkkoja, väreiltään intensiivisiä ja niissä on runsaasti yksityiskohtia. Lehtola ei kuitenkaan useimmiten hahmottele kuviaan ennalta. Sen sijaan maalaukset sisältävät lukemattoman määrän päällekkäisiä kerroksia.

Lehtola ammentaa paitsi universaaleista aiheista, myös omista hetkellisistä tunnemyrskyistään, joita hän jalostaa teoksiksi pitkään. Maalausprosessi voi kestää jopa vuosia, ja sen aikana kuva-aihe muuntuu orgaanisesti. Yhteen teokseen voivat tiivistyä esimerkiksi paluu Etelä-Amerikasta Suomeen ja kahden lapsen syntymät. Lehtolalle taiteen tekeminen on ennen muuta tapa selvitä elämässä ja muuntaa omat tunteet joksikin yksilöä suuremmaksi.

Taidos Oy/Pasi Salonen ja Sanna-Kaisa Hongisto

 

Artist statement

Olen kuvataiteilija ja katutaiteilija. Teen sekä vapaata maalaustaidetta että tilaustöitä. Ammatillisesti minua voi kutsua ”itseoppineeksi” vaikkakin koen sanan hieman harhaanjohtavaksi. Olen saanut vaikutteita ja oppinut muilta taiteilijoilta – maailmaa matkustamalla, mieli avoinna.

Jo lapsena otin paljon vaikutteita sarjakuvista sekä piirretyistä. Siitä lähtien matkassa on pysynyt tietynlainen tarkkuutta vaativa graafinen muotokieli, jota teinivuosina täydensivät graffitikulttuurista, rap-musiikista sekä rulla- ja lumilautailusta saadut vaikutteet. Uudemmissa teoksissa pyrin kuvaamaan sisäisen ja ulkoisen maailman rajapintaa. Niissä näkyy myös kasvanut kiinnostukseni universaaleihin symboleihin.

Polullani päätoimiseksi kuvataitelijaksi on ollut kaksi tärkeää taitekohtaa. Ensin lupaavan lumilautailu-uran pysäytti loukkaantuminen. Huomasin, ettei kilpailu ollutkaan minua varten. Sen jälkeen kaksi lukuvuotta ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden opinnoissa saivat ymmärtämään, etten halua käyttää elämääni työhön, jonka päämäärä on lyhytnäköinen voitontavoittelu. Opinnoista pääsin kuitenkin vaihto-opiskelijaksi Balille, missä opiskelun sijaan syvennyin surffaamiseen ja löysin kuvien tekemisen pitkän tauon jälkeen.

Matkustelin useita vuosia rinkan, surffilaudan, tussien ja maalien kanssa muun muassa Etelä-Amerikassa ja Indonesiassa. Tutustuin alkuperäiskulttuureihin ja maalasin ensimmäiset suurikokoiset muraalini. Matkoilla kokemus maailman pahuudesta suli hiljalleen pois, ja tilalle tuli luottamus. Huomasin, että ihmiset ovat ihmisiä kaikkialla. Useimmiten he ovat ystävällisiä ja toivottavat tuntemattoman matkalaisen tervetulleeksi kotiinsa suojaa ja ruokaa tarjoten.

Tuhannet tunnit meressä lainelaudalla ovat eheyttäneet ja rauhoittaneet minua. Surffaus on opettanut kykyä olla läsnä sekä nöyryyttä luontoa kohtaan. Meren aalto on kuvissani toistuva symboli. Se on osa henkilökohtaisesti koettua todellisuuttani. Aalto kuvastaa liikettä, muutosta, syklisyyttä, tunteiden näkymätöntä maailmaa sekä kaiken väliaikaisuutta. Se mikä nousee ylös, tulee alas. Se mikä vajoaa alas, tulee ylös.

Teoksissani eletyn elämäni aikakerrostumat täydentävät toisiaan. Pidän pitkistä prosesseista, joiden aikana yksilön hetkellisellä tunteella on aikaa muuntua kuvalliseksi viestinnäksi. Maalauksessa voi olla lukemattomia maalikerroksia, ja prosessi voi kestää jopa useita vuosia. Yhden teoksen valmistumisen aikana olen voinut vaikkapa muuttaa Etelä-Amerikasta Suomeen ja saada kaksi lasta. Kun teos on valmis, sen vain tuntee. Kaikki palaset ovat loksahtaneet kohdalleen.

​

​

 

 

 

 

 

 

English

​

Bio
 

Niko Lehtola (b. 1988) alias Uni is a visual artist and an experienced street artist. He has been painting since 2010. His production mainly consists of murals, which he has painted since 2014, mostly in the Tampere region, but also in Argentina, Ecuador, Chile, Peru, Spain, Portugal and Germany. Lehtola also paints smaller works with spray and acrylic paints on various bases, such as canvas and skateboards. He is active in Spraycancontrol ry, which promotes urban street art, which organizes an international street art event in Tampere and maintains the extensive Hiedanranta street art park.

Lehtola's path to becoming a professional artist has passed through Indonesia and South America, networking with local artists, interacting and learning from experienced artists. Lehtola traveled abroad for several years in the 2010s. In Bolivia, he stayed with the Kallawaya people, famous for their folk healing skills, and got to know the tribe's shamanistic traditions and motifs. Lehtola's art has an original cultural absorption capacity: the influences can be seen. The tradition of street art, nature motifs and the symbol systems of world cultures are mixed together. Deep truths inspired by indigenous peoples get new interpretations but respect their sources of inspiration.

Slightly different from street art trends, Lehtola's works show a spiritual dimension. The key is not self-presentation, nor political influence. The tradition of visionary art can be seen in Lehtola's work, and it is also influenced by surrealism and psychedelic art.

Lehtola is interested in symbols that are repeated in different parts of the world. His favorite subjects are, for example, sea waves, animal figures, astral visions and mandala-type patterns. In Western art, the sea as a depiction of the movements of the mind and the cyclical nature of life is a much-discussed subject, but in Lehtola's hands, the wave gains new depth from the fact that the artist has spent thousands of hours on a surfboard. For Lehtola, the sea means humility, presence and wholeness. When Lehtola draws from pictorial traditions, she neither steals nor owns, but places herself as part of the community. The works draw a learning structure that seems to prove that we are all one.

Lehtola's paintings show his childhood and youth love for drawing and cartoons. The paintings are graphically precise, intense in color and rich in detail. However, Lehtola usually does not model his images in advance. Instead, paintings contain countless overlapping layers.

Lehtola draws not only from universal subjects, but also from her own momentary emotional storms, which she refines into works for a long time. The painting process can take up to years, and during that time the subject changes organically. For example, the return from South America to Finland and the birth of two children can be condensed into one work. For Lehtola, making art is first and foremost a way to survive in life and transform one's feelings into something bigger than the individual.

​

​

Artist statement

​

I am a visual artist and a street artist and I in addition to my own production I paint commissioned work. Professionally, you can call me "self-taught", although I find the word a bit misleading. I have been influenced and learned from other artists - by traveling the world, with an open mind.

Even as a child, I took a lot of influence from comics and cartoons. Since then, a certain kind of graphic design language demanding precision has remained on the journey, which in my teenage years was complemented by influences from graffiti culture, rap music, and skateboarding and snowboarding. In my newer works, I try to describe the interface between the inner and outer world. They also show my growing interest in universal symbols.

There have been two important turning points on my path to becoming a full-time visual artist. At first, a promising snowboarding career was stopped by an injury. I realized that the competition was not for me. After that, two academic years in international business studies at the University of Applied Sciences made me realize that I don't want to spend my life on a job whose goal is short-sighted profit-seeking. However, from my studies, I got to be an exchange student in Bali, where instead of studying, I delved into surfing and discovered making pictures after a long break.

I traveled for several years with a bike, surfboard, markers and paints in places like South America and Indonesia. I got to know indigenous cultures and painted my first large-scale murals. During the travels, the experience of the evil in the world slowly melted away, and confidence took its place. I noticed that people are people everywhere. Most of the time, they are friendly and welcome an unknown traveler into their home, offering shelter and food.

Thousands of hours in the sea on a surfboard have made me whole and calmed me down. Surfing has taught me the ability to be present and humility towards nature. The sea wave is a recurring symbol in my pictures. It is part of my personally experienced reality. The wave reflects movement, change, cyclicality, the invisible world of emotions and the temporary nature of everything. What goes up comes down. What goes down comes up.

In my works, the layers of time of my lived life complement each other. I like long processes, during which the individual's momentary feeling has time to transform into pictorial communication. A painting can have countless layers of paint, and the process can take up to several years. During the completion of one work, I have been able, for example, to move from South America to Finland and have two children. When the work is finished, you just know it. All the pieces have fallen into place.